10. Puuveneregatta

Lahden Purjehdusseuran jo 10. puuveneiden juhlaregatta purjehdittiin aurinkoisissa ja osin hyvinkin tuulisissa olosuhteissa heinä-elokuun vaihteessa Vesijärvellä ja Päijänteellä. Regatta alkoi perinteisesti LPS:n Ykskoivu-tukikohdasta torstai iltana, jossa viiden venekunnan purjehtijat saivat nauttia erinomaisesta paella-, lettu- ja rapuillallisesta. Ja juuri tässä nimenomaisessa järjestyksessä.

Ykskoivun osuudella Maritan gastina oli lapsuunystävä Jussi.

Marita purjehti kovassa myötätuulessa (6-8 m/s) torstaina Myllysaaresta Vääksyn kautta Ykskoivuun. Matka sujui hienosti aina viimeistä 500m lukuunottamatta, jolloin ukkonen kasteli miehistön täydellisesti ja sammutti aallollaan perämoottorin ja aiheutti näin lyhyen, mutta tapahtumarikkaan purjehdushetken. Vartin taistelun jälkeen saavuimme kuitenkin Ykskoivun kauniiseen laguuniin märkinä, mutta onnellisina ja ilman vahinkoja.

Niken kanssa Kari Salmen sillalla Pulkkilanharjulla

Perjantaina osana puuveneregattaa purjehditaan eskaarideripurjehdus Ykskoivusta Vääksyn kautta Myllysaareen. Tänä vuonna eskaaderiin saatiin kohtalainen (5-6 m/s) oleva lounaistuuli, joka pakotti purjehtijat kryssimään isoja pätkiä. Eskaaderin aikana oli hyvä tarkastella omia asemiaan muita venekuntia vastaan lauantain päätapahtumaa eli puuveneregattaa silmällä pitäen. Näyttikin siltä, ettei Maritaa tulla tällä kertaa jättämään hännän huipuksi aivan yhtä helposti kuin edellisenä vuonna.

Harvinainen näky - puuvenesulutus Vääksyn kanavalla

Vääksyn sulkuun pääsimme kaikki viisi puuvenetta omana sulutuksenaan ja saimme runsaasti huomiota kanavalla olleelta yleisöltä. Perinteiset puuveneet herättävät tänä päivänä paljon huomiota kauneutensa ja harvinaisuutensa vuoksi. Nyt kun läsnä oli vielä viisi puuvenettä, joista kolme haita (Marita, Nike, Paulina), yksi Päijännefolkkari (Tuulia) ja yksi rannikkoristeilijä (Tarina), niin näky oli todella komea.

Perille Myllysaareen eskaaderimme saapui illansuussa ja ilta kruunattiin Myllysaareessa livemusiikilla ja grilli-illallisella, joka olivat molemmat erinomaisia. Miikka Kallio tarjosi jazzahtavaa livemusiikkia Martti Peipon puhallessa saksofoniaan ja kokki oli laittanut kolmea erilaista grilliruokaa illallisvieraille.

Myllysaaren vierasvenelaituri täyttyi kauniista puuveneistä perjantai-iltana.

Regatan pääpäiväna lauantaina aamu alkoi hieman sumuisasti, mutta auringon kunnolla noustua sumu hälveni, mutta tuuli oli heikentynyt huomattavasti edellispäivistä ja oli vain 1-3 m/s sekä erittäin vaihtelevaa. Klo 9 lipunnoston ja kipparikokouksen jälkeen Myllysaaren edustalle olevalla lähtöviivalle lähti seitsemän venekuntaa. Eskaaderissa olleiden veneiden lisäksi regattaan osallistui 5.5mr luokan kilpuri Lotten sekä toinen päijännefolkkari Rebekka. Juhlaregatan kunniaksi ensimmäinen lähtö purjehdittiin naiskipparein ja naiskipparin puutteesta rangaistiin yhden sadasosan lys-tasoituksen heikentymisellä sekä regattaillallisella pidettävällä selityksellä: Miksi nainen ei purjehdi kanssani?

Marita valmiina regattaan. Gasteina Mika (vas) ja Sami (kesk) sekä kipparina Sami (oik).

Ensimmäinen startti oli hieman outo, sillä oikeastaan kukaan veneistä ei ollut aivan varma että oliko annettu paukku lähtölaukaus vai sitä edeltävä merkki. Kilpailun johtajan Lehan kuuluva ääni kuitenkin selvitti tilanteen ja se oli lähtö. Marita oli onneksi kipparinsa Sami Rantasen käsissä viivan tuntumassa ja pääsi kuin pääsikin viivalta kärjessä matkaan Lottenin (5.5mr) kanssa. Hyvin kevyissä käydyssä tuulessa Marita sai karistettua muuta joukkoa koko ajan ja käväisi Lotteninkin edellä viimeisellä halssilla, mutta joutui kuitenkin taipumaan loppusuoralla nopealle veneelle. Lyssien jälkeen kuitenkin selvä lähtövoitto Maritalle! Fiilikset olivat kertakaikkiaan mahtavat ja kaikki viimevuotiset harmitukset oli pyyhitty kertalaakista pois mielestä. Mahtava homma ja lisäbuusti tulevia kesiä ja talvia ajatellen.

Marita (253) ratkaisevasti myöhässä 2. startissa. Paulina (269), Lotten (51) sekä Rebekka (12) karkaavat.

Toinen lähtö purjehdittiin heti ensimmäisen jälkeen, mutta tässä Maritan lähtö epäonnistui pahasti veneen jäädessä rannan ja lähtöviivan väliin tyveneen. Muut venekunnat karkasivat yksi toisensa jälkeen kohti ensimmäistä kääntöpaikkaa Maritan odotellessa tuulta lähtöviivalla. Loppu sujui kuitenkin hieman paremmin ja Marita tuli maaliin viidentenä juuri ennen Nikeä (hai). Oli aika lähteä nauttimaan lounasta ja punomaan uusia juonia iltapäivän lähtöihin. Pienen kädenväännön jälkeen saimme sovituksi, että iltapäivällä purjehditaan myös kaksi lähtöä, jolloin yhteensä neljästä lähdöstä huonoin pudotetaan pois.

Kolmanteen lähtöön Marita lähti agressiivisesti rannan puoleiselta poijulta, mutta juuri ennen paukkua tuuli laantui ja kaiken lisäksi Paulina meinasi tulla vielä kylkeen. Tuuli pyöri radalla niin, että pääsimme nostamaan spinnun, mutta sen selvittelyyn meni hetki ja Paulina karkasi muiden venekuntien perään, jotka olivat saaneet paremmat tuulet toiselta puolelta rataa. Marita ajeli hissukseen joukon hännillä maaliin. Tämä lähtö meni siis hylkyyn ja viimeisessä oli laitettava kaikki peliin. Päätimmekin vaihtaa lähtöpaikkaa selän puolen poijulle ja kaikki näytti olevan erinomaisesti vielä puoli minuuttia ennen paukkua. Liuimme pitkin viivaa kauniisti, mutta nyt olikin tuulen vuoro nousta eikä laantua ja lähtöviiva loppui kesken. Meidän oli pakko kääntään kohti viivaa ja ehdimme juuri ottaa varaslähdön ennen lähtöpaukkua. Viivalla oli tosin aikamoinen ruuhka ja Marita oli ainoa veneistä, joka myönsi ottaneen varaslähdön ja kääntyi takaisin 360 astetta ja lähti joukon perään. Roikuimme jonon hännillä, mutta emme saaneet ketään kiinni ja näin iltapäivän lähdöistä molemmat kaatuivat heikkoihin lähtöihin ja niistä seuranneisiin jumbosijoihin. Lyhyellä radalla lähtöjen osuus on todella merkittävä.

Puuveneregatan tulokset. Maritalle haiden hopeaa!

Yhtä kaikki regatta oli onnistunut suoritus koko miehistöltä ja purjehdusmanööverit sujuivat erinomaisesti läpi regatan. Saunan jälkeen olikin regattaillallisen vuoro, jossa saimme iloksemme kuulla, että Marita sijoittui regatassa viidenneksi ja jättipä vielä taakseen pisteen erolla toisen hain eli saimme luokkahopean ;-). Regatan vei nimiinsä päijännefolkkari Tuulia kipparinaan Pauli Lindström. Onnea voittajalle! Lotten jäi pisteen päähän ja pronssille purjehtinut haiden ykkönen Paulina kahden pisteen päähän voittajasta.

Voittajakippari Pauli takanaan regatan puuhamies Marko

Regattaillalliseen kuului myös kauneimman veneen palkitseminen ja tämäkin meni perin jännäksi, sillä peräti kuusi venettä sai ääniä ja voittajavene otti omansa kahden äänen voimin, muiden kandidaattien jäädessä yhteen. Voittajaksi kruunattiin vääksyläinen medeia m/s Tiira, joka oli mukana eskaaderissa.

Juhlaregatta painui miehistön mieleen todella onnistuneena ja mieleenpainuvana sekä hyvähenkisenä tapahtumana, josta on kiittäminen LPSn puuvenejaoston tehokaksikkoa Jarno Talvitietä sekä Marko Aaltoa. Vaikka regatassa purjehditaankin melko tosissaan, niin ei kuitenkaan totisena. Ja täällä ei tosiaankaan törmäillä, niin kuin isommissa kisoissa.