Pikakunnostus purjehduskuntoon

Kylkirakojen massaus työnalla

Marita oli seissyt kuivilla viitisen vuotta ja se oli kohtalaisen ravistunut kyljistä. Ruffin katossa oli pari rikkoutunutta kohtaa ja pienempiä paikkauskohteita oli lukuisia. Aikataulumme korjauksille oli kuitenkin erittäin rajallinen ja siksi päädyimme tiivistämään pahimmat kylkien raot Proof 10:llä kohtuuttomien vuotojen estämiseksi. Tiivistämisen jälkeen vesirajan alapuolinen osa maalattiin primerilla kahteen kertaan ja yläpuolinen osa kahteen kertaan. Sisävesillä ollessa jätettiin ns. myrkkymaalit kokonaan laittamatta.
Ruffin katto pikafiksattiin teippaamalla ja ylimaalaamalla katto pariin kertaan. Kaikki puuosat lakattiin kolmeen kertaan ja kohtalaisen reippaasti haljennut peräsin vahvistettiin rosterilistoilla, jotka aikataulusyistä laitettiin pinta-asennuksena.

Vihreä vesirajan ja vauhtiraidan väri vaihtui tummaan siniseen ja puuosat saivat kolminkertaisen lakan päälleen.

"Radikaalina" uudistuksena vaihdomme vielä vesirajassa aiemmin olleen vihreän nyt tumman sinisellä. Tämä sopi meidän makuumme valkean kyljen ja harmaan kannen kanssa  huomattavasti aiempaa väriyhdistelmää paremmin.
Ennen laskua päädyimme vielä teippaamaan pahimmat vedenalaiset saumakohdat, ettei vedenpaine olisi samantien työntänyt massojamme veneen sisäpuolelle. Peräpeiliin maalasimme vielä rouvan nimen ja näin olimme kuin olimmekin selvinneet aikataulullisesti veneen tämän kevään huoltotehtävistä. Kaunista jälki ei ollut, mutta vene piti olla nyt vesillelaskukunnossa.